Ajattelin, että olisi mukava kirjoittaa tänne blogiin ajatuksia myös aikidoleirien opeista ja kolahduksista. Ja nimenomaan siitä, miten itse olen asiat ymmärtänyt ja mitä itse olen saanut. Leireistä voisi kirjoittaa paljonkin, mutta mieleen on jäänyt vanha neuvo, että jos jokaiselta leiriltä oppii yhden asian, niin se riittää.
Eniten tällä kertaa kolahti ajatus yhteisestä kuplasta, joka itselleni aukesi seuraavasti. Voidaan ajatella, että ukella ja nagella on omat kuplansa, jonka keskipiste on keskustassa. Kun he kohtaavat hyökkäyksessä, nage kutsuu uken oman kuplansa sisälle, jolloin syntyy yhteinen kupla, jossa on uken keskustan ja nagen keskustan lisäksi yhteinen kohtaamispiste. Ja tämän yhteisen kuplan ja kohtaamispisteen kautta nagen on mahdollista liikuttaa ukea ilman kitkaa ja vastusta. Kun muutaman kerran kaikki osui kohdalleen, niin tämän todella huomasi.
Tästä kolahduksesta riittää pohdittavaa ja kokeiltavaa vielä pitkäksi aikaa. Ajatus tuntui kuitenkin sopivan omaan tekemiseeni hyvin.
Kuva joululta / Photo from christmas
Päätin taas pitkästä aikaa kirjoittaa myös englanniksi :) And in english too, after a long time :)
Aikido seminars for 2015 have started with two seminars of Jan Nevelius -sensei. The first was in Helsinki 2.-4.1. and the second in Roma 16.-18.1. The seminars had quite similar program so I got very good repeat. And noticed how much you can forget in few weeks. Of course I and my body remembered something :)
I thought it would be nice to write here about thoughts and what I get from aikido seminars. And specifically how I have understood teaching. It would be easy to write a lot of about seminars but I remember old advice. If you learn every seminar a one thing, it is enough.
This time the most important idea for me was a shared bubble. It can be thought uke and nage have their own bubbles with central points. When these bubbles meet in attack, nage invites uke inside his bubble. And there is created shared bubble with shared central/meeting point. In this shared bubble all friction and resistance disappear. Those few times everything went well, it felt unbelievable.
This needs a lot of thinking and trying but I am happy of it. This idea feels to fit well in my aikido.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti