Liikaa käsiä ja jalkoja

Viikonloppu meni taas kerran melkein huomaamatta ohi aikidoleirillä. Toki mukaan mahtui hyviä jutteluita, ruokaa ja shoppailua siskon ja puolisonsa kanssa. Shoppailu vain siskon kanssa :)

On mielenkiintoista aina välillä mennä mukavuusalueen ulkopuolelle ja huomata itsensä taas aloittelijaksi. Kun käsiä ja jalkoja tuntuu olevan liikaa tai ainakaan ne eivät liiku sinnepäinkään minne pitäisi saati sitten oikeassa järjestyksessä.

Ja vaikka uuden oppiminen on välillä mukavuusalueen ulkopuolelle menemistä, niin oli treenaaminen kyllä mukavaakin. Aivot saivat viikonlopun aikana kunnollisen tuuletuksen. Pieniä ideansiemieniä jäi itämään ja kokeiltavaksi päivittäisessä harjoittelussa. Oma aikido kasvaa ja kehittyy, välillä odotetusti ja välillä yllättävästi. Muuten tällä hetkellä tuntuu olevan jonkinlainen muhittelu- ja rauhoittumisvaihe menossa.

Leiri oli Bruno Gonzalesin ohjaama Helsingissä ja minulle uusi tuttavuus. Paikka oli tuttu Kaapelitehdas, vaikka siitä taitaakin olla vuosia, kun siellä viimeksi kävin. Ainakin olin unohtanut, miten mahtava paikka se on rakennuksena :)

Liikuntapäivä

Treenipäiväkirjan pitäminen ei näköjään ole oikein onnistunut :) Kalenterin nurkkaan olen kuitenkin treenit merkannut, joten ehkä palaan niihin jossain välissä.

Tänään kuitenkin oli osittain liikunnalle pyhitetty päivä. Muutenkin oli pitkästä aikaa vapaa viikonloppu, joten kaikenlaista muutakin tuli tehtyä. Ja ennen kaikkea laiskoteltua. Laiskottelun lisäksi olen jopa venytellyt joka päivä, mikä muuten on jäänyt turhankin vähälle.

Sunnuntai joka tapauksessa alkoi siivouksella ja sitten lähdin asuntonäytön tieltä lenkille. Tulikin käveltyä puolitoista tuntia ja vaikka se tuntuikin hyvältä, niin huomasi kyllä, että lenkeillä ei ole viime aikoina tullut käytyä. Katsotaan, mitä sen hyväksi saadaan tässä kevään mittaan tehtyä. Ennen lenkille lähtöä piti tosin etsiä lenkkivaatteet. Sattuneesta syystä meillä ei nykyään löydä mitään, mitä tarvitsee. Vaatteekin löytyivät tällä kertaa jostain kassista keskeltä varastoa :)

Toisaalta etsimisessä oli se hyvä puoli, että samalla löytyi myöskin kadoksiin siivottu pyöräilykypärä. Siitä innostuneena kävin vielä iltapäivällä junnutreeneissä polkupyörällä. Samoin kuin kävelyssä, siinäkin tuntui, että taukoa on ollut. Pyöräilyssä kylläkin siksi, että talven tullessa pyörä jäi odottamaan uusia talvirenkaita ja sitten, kun ne vihdoin saatiin hankittua, niitä ei kannattanut enää vaihtaa :) Kevään pyöräilykausi on siis avattu. Ja ne junnutreenitkin menivät mukavasti.

Aurinkoisessa, joskin tuulisessa kelissä tuli mieleen, että vaikka pidänkin talvesta yli kaiken, niin odotan jo kesää. Ehkä kyllä siksi, että silloin on uudet lenkkimaastot vieressä, uusi piha tutkittavana ja hyvällä tuurilla jotain kasvimaan tynkääkin olemassa. Sitä odotellessa...