Unohtumattomat kasiviitoset

Eilen olin vanhan ystävän 85-vuotisjuhlissa ja enpä ole vastaavissa ennen ollut. Ja epäilen, tulenko koskaan olemaan uudestaan :)

Juhlat alkoivat iltapäivällä kesäteatteriesityksellä, jossa päivänsankari esitti yhtä pääosista ja oli näytelmän kirjoittaja. Tämä oli muutenkin nostalgista, lukioaikoina olin itsekin mukana näissä. Ja muutenkin olen omien näyttelijänaikojen jälkeen pyrkinyt käymään katsomassa kaikki oman ryhmän näytelmät.

Teatteriesityksen jälkeen ilta jatkui ruokailulla. Ja voi että oli hyviä karjalanpiirakoita ja ennen kaikkea kalakukkoa. Muita tarjottavia unohtamatta, mutta nämä oli kyllä ykkösiä (ja päivänsankarin vaimon, itsekin yli 80, leipomia). Ruokailun jälkeen oli onnentoivotusten ja esitysten vuoro. Ja jos on taiteellisesti lahjakas onniteltava, niin on taiteellisesti lahjakkaita sukulaisiakin :) lauluista imitointiin ja lausunnasta muisteloihin.

Onnittelujen jälkeen oli vielä kahvit ja sitten tanssia. Ensin haitaristin ja myöhemmin karaoken säestyksellä. Kun me puolenyön aikaan lähdimme kotiin, jäi juhlakalu vielä tanssittamaan naisia ja viettämään iltaa. Täytyy ihailla jaksamista ja järjestelyjä. En muista, että ihan heti olisin yhtä onnistuneissa juhlissa ollut. Ilta säilyy muistoissa vielä pitkään <3

Yesterday I was in my old friend's 85th birthday party. It started with summer theater where he was writer and in one of head roles. After theater there was wonderful dinner with traditional foods from Savo and Karelia. Then night continued with congratulations and coffee. Last we had dancing. In the midnight we went to home but the birthdayhero stayed to dance with ladies. One kind of superman :) I don't remember other so nice birthdayparty I have been. I believe to remember this long time. <3

Uke vai nage? / Uke or nage and learnings from Japan

Viime postauksesta jäi pois yksi tärkeä asia, joka treenamisesta Ariga-sensein johdolla jäi mieleen. Nimittäin se, että oikeasti aikidon treenaamisessa ei ole tärkeää, kumpi on uke ja kumpi nage. Perusharjoittelussa on tietysti tärkeää pitää selkeät roolit, että voi oppia tekniikoiden muodon ja muut aikidon liikkumisen periaatteet.

Kuitenkin, kun tekniikka on jollain tasolla hallussa ja varsinkin dan-tasolla, edistyminen vaatii sitä, että alkaa havaita ja havainnoida mahdollisuuksia ottaa tekniikka toiselta pois tai tehdä tekniikka niin, että toisella ei sitä mahdollisuutta ole. Ja niin, ettei ruveta kilpailemaan. Itse heräsin siihen, että tämän kanssa haluan ruveta tekemään enemmän töitä.

Tästä on kyllä puhuttu ennen omissakin treeneissä, mutta ainakin minulla tuntuu olevan niin, että asia täytyy oivaltaa itse. Ja vasta kun olen oivaltanut asian, pystyn todella viemään sitä eteenpäin. Tämä tietysti vaatii kärsivällisyyttä opettajilta, mutta kun tarpeeksi kauan jaksaa tuoda jotain asiaa esille, kyllä se jossain vaiheessa aukeaa :) Joskus se onnistuu helposti, joskus taas tarvitaan etäisyyttä tai sitä, että joku sanoo saman asian vähän toisin.

In previous post I write about training in Japan and things I felt important and want to improve in my training. I was a little bit afraid training culture in Japan is too different than in Finland. And when I come back I had some Japan hangover and training in home doesn't feel anything. Fortunately I was afraid for no reason. After coming back training had felt actually more better than ever. And not less because I got some new ideas to improve my training. (New for me at least :))

These things are finding and strengthen centre, using centre by whole body and expanding meaning of contact. And what I forgot from previous post and wrote today, meaning of uke and nage.

When you are trained aikido longer time, especially in dan level it not so important who is uke and who is nage. To go forward you have to sense possibilities to take partners technique and to keep own tecnique without competing.

Ofcourse this is not new thing but I have find that I had to find some things myself before I can start to really work with them. This can be frustrating for teachers but please, be patient :) Sometimes it needs many many times to hear or see or feel before getting it. And sometimes it needs distance or other person to open things.