Älä laihduta -päivä

"Myös Sinulla on oikeus hyväksyä itsesi sellaisena kuin olet.
Myös Sinulla on oikeus nauttia elämästä.
Sinulla on oikeus päättää, miltä näyttää ylläsi kauneus ja miltä tuntuu kehossasi hyvä olo.

Sinulla on oikeus kuulla oman äänesi sanovan, että olet arvokas juuri sellaisena kuin olet.
Sinulla on oikeus pysähtyä kuulemaan, mitä kehosi kaipaa.Sinulla on oikeus tehdä itsellesi hyvää syömällä sopivasti kehosi kaipaamaa ruokaa.
Sinulla on oikeus liikkua ilosta.
Sinulla on oikeus pyytää apua.
Ja Sinulla on oikeus muuttua ja kasvaa." 

Lainaus on ote Syömishäiriöliitto - SYLI ry:n painorauhan julistuksesta. Julistus on osa tänään 6.5. vietettävää Älä laihduta -päivää. Päivään liittyen joukko bloggaajia on haastettu kirjoittamaan ajatuksiaan päivästä tai aiheesta. Itse en kuulu tähän joukkoon, mutta törmättyäni Facebookissa muutamiin aihetta käsitteleviin blogikirjoituksiin, päätin haastaa itse itseni mukaan :)

Olen onnellinen siitä, että itse olen ollut aina vähintään kohtuullisen tyytyväinen itseeni juuri sellaisena kuin olen. Niin fyysisesti kuin henkisestikin. Jossain vaiheessa tämä tyytyväisyys oli ehkä selviytymiskeino, mutta pitemmän päälle siitä on muodostunut osa hyvää elämää. En kiellä, ettenkö välillä katsoisi itseäni kriittisesti peilistä tai ajattelisi, onko minusta mihinkään. Mietin, että pitäisi liikkua järkevämmin ja syödä terveellisemmin. Olen epätoivoinen ja harmittelen valintojani tai jotain, mitä en tehnyt. Kuitenkin, pohjimmiltaan, voin sanoa pitäväni itsestäni juuri tällaisena kuin olen ja olen ylpeä itsestäni.

Toisaalta tuntuu jotenkin omahyväiseltä tai epäreilulta kirjoittaa näin. Ja se taas herättää ajatuksia omasta itsestäni ja yhteiskunnasta, jossa elän. Sehän on hyvä asia, että on tyytyväinen itseensä ja kokee olevansa hyvä ja onnistunut elämässään. Ei tämän pitäisi herättää ajatuksia, että kehtaanko sanoa tai edes ajatella näin.

Olen päässyt tai joutunut kuulemaan myös toisenlaisia ajatuksia omasta itsestä. Kirjoitan päässyt siksi, että olen kiitollinen siitä, että joku on halunnut jakaa kanssani myös ikävämpiä ajatuksia ja hetkiä. Ja kirjoitan joutunut siksi, että toivon, että kukaan ei ajattelisi itsestään sillä tavalla.

Sanat tuntuvat kovin riittämättömiltä kuvaamaan sitä, mitä tästä aiheesta ajattelen ja tunnen. Tiivistettynä tunnen ehkä lähimmin näin - voin hyvin ja olen onnellinen omana itsenäni ja toivon, että jokainen voisi tuntea samoin.

Lainauksessani painorauhan julistuksesta viimeinen lause on "Ja Sinulla on oikeus muuttua ja kasvaa." kuvaa ehkä parhaiten omia ajatuksiani. Hyväksyn itseni tällaisena kuin olen ja samalla saan muuttua ja kasvaa. Mielipiteeni ja ajatukseni eivät ole nyt samoja kuin kymmenen vuotta sitten. Olen muuttunut ja kasvanut, muutun ja kasvan jatkuvasti. Seuraavien kymmenen, kahdenkymmenen tai kolmenkymmenen vuoden päästä ajatukseni ovat todennäköisesti taas muuttuneet moneen kertaan. Mutta siitä huolimatta, silloinkin, saan olla yhä tyytyväinen itseeni ja hyväksyä itseni.

Niin sinäkin saat.